fbpx

Teke­mään­sä kii­reel­li­seen kon­sul­taa­tio­pyyn­töön las­tenp­sy­kiat­rial­le neu­ro­ki­rur­gi oli kir­jan­nut: “Lie­vä hemi­pa­ree­si­tyyp­pi­nen löy­dös. Vii­me päi­vi­nä oire­ku­vas­sa lähin­nä koko­nais­liik­ku­mi­sen epä­var­muus, yleen­sä hui­maus. Neu­ro­lo­gi­sis­sa tes­teis­sä esiin tulee edel­leen oikea­voit­tois­ta raa­ja­voi­ma­heik­kout­ta. Hyvin dis­ke­pant­ti löy­dös koor­di­naa­tioi­den suh­teen, oppo­si­tio­liik­keet/­sor­mi-nenän­pää­koe on ollut epä­var­maa, mut­ta sen sijaan hie­no­mo­to­ri­set tes­tit, kuten pal­lon heit­te­ly ja hama-hel­mil­lä kuvioi­den raken­ta­mi­nen suju­nut var­sin ongel­mit­ta. Poti­laal­la ollut myös huo­mat­ta­vaa ajoit­tais­ta psy­ko­mo­to­ris­ta levot­to­muut­ta tois­sail­ta­na vaa­ti­nut lää­ke­hoi­toa ja eri­tyis­val­von­taa. Vii­me ilta­päi­vä­nä ollut taas aggres­sii­vi­nen het­ki, jol­loin itse­kin ker­too men­neen­sä hie­man sekai­sin ja käyt­täy­ty­neen­sä oudos­ti (Niin­pä, kos­ka hän itse oli syyt­tä­nyt sinua feik­kaa­mi­ses­ta…). Poti­las ei itse pys­ty selit­tä­mään näi­tä tun­te­muk­sien syy­te­ki­jöi­tä. Mah­dol­li­ses­ti van­hem­pien herän­nyt ris­ti­rii­ta”.

Van­hem­pien herän­nyt ris­ti­rii­ta??? Toki puheit­te­ni tasol­la kuo­lin mil­loin mis­tä­kin ja tah­doin tap­paa mil­loin kenet­kin. Suu­ni ei usein­kaan ehti­nyt käsi­tel­lä sitä, mitä se sydä­mel­tä­ni ulos suol­si. Avio­puo­li­so­ni puo­les­taan har­kit­si (ja har­kit­see edel­leen ❤️) sanot­ta­van­sa tark­kaan ennen kuin varo­vai­ses­ti ja vähäe­lei­ses­ti avaa suun­sa. Niin­pä hän edel­leen (mut­ta ehkä vähem­män kuin ennen) äimis­tyy ylit­se­vuo­ta­vaa tun­teel­li­suut­ta­ni, arvaa­ma­ton­ta spon­taa­ni­suut­ta­ni ja yllät­tä­viä suun­ni­tel­mien­muu­tok­sia­ni. Vuo­sia myö­hem­min sinä ilmai­sit tämän niin, että sinul­la on äiti, joka ei ole kos­kaan oppi­nut las­ke­maan kym­me­neen ja isä, joka ei ole kos­kaan lopet­ta­nut las­ke­mis­ta. Mut­ta nyt, voi­ko sii­tä, että van­hem­pa­si ovat hyvin eri­lai­sia luon­teel­taan, teh­dä näin radi­kaa­le­ja joh­to­pää­tök­siä per­he­dy­na­miik­kam­me suh­teen, aina­kaan krii­si­ti­lan­ne­käyt­täy­ty­mi­sem­me perus­teel­la? Mei­dän väli­sem­me ris­ti­rii­ta­ko selit­täi­si oiree­si parem­min kuin pää­hä­si koh­dis­tu­nut isku?

 

Sain tode­ta ollee­ni hei­dän kir­jaus­ten­sa koh­de, luin mil­loin olin ollut itkui­nen ja mil­loin men­nyt sil­le suo­si­tel­lul­le kahville.

 

Oli­si­ko nyt kysees­sä jon­kin tapai­nen post-trau­maat­ti­nen ylei­nen reak­tio-oireis­to/­kon­ver­sio-oireis­to, aivan puh­taas­ti neu­ro­lo­gis-neu­ro­ki­rur­gi­nen oire­ku­va ei kaik­kia näi­tä ilmiöi­tä vai­kut­tai­si selit­tä­vän.” Sanal­la­kaan näis­tä epäi­lyis­tä ei kans­sam­me puhut­tu. Luet­tua­ni kai­ken tämän myö­hem­min sai­raa­las­ta tilaa­mis­ta­ni pape­reis­ta­si sain seli­tyk­sen lää­kä­rei­den ja hoi­ta­jien käy­tök­seen. Tosin en edel­leen­kään ole löy­tä­nyt mitään oikeu­tus­ta sil­le vält­te­le­väl­le ja vähät­te­le­väl­le käy­tök­sel­le, jota hei­dän tahol­taan sain. Päin­vas­toin, sil­loin tun­te­ma­ni viha vain kas­voi taju­tes­sa­ni, mitä oli ollut hoi­ta­jien “mitä jos kävi­sit välil­lä vaik­ka kah­vil­la” -suo­sik­ki­lauseen taka­na. Sain tode­ta ollee­ni hei­dän kir­jaus­ten­sa koh­de, luin, mil­loin olin ollut itkui­nen ja mil­loin men­nyt sil­le suo­si­tel­lul­le kah­vil­le. Toi­saal­ta luke­ma­ni vah­vis­ti ais­ti­ma­ni ris­ti­rii­dan hei­dän sano­jen­sa ja teko­jen­sa välil­lä olleen todel­lis­ta. Tuo vais­to oli ollut juu­ri se syy sii­hen, mik­si en ollut halun­nut pois­tua luo­ta­si. Olin pää­ni sisäi­sis­sä aja­tuk­sis­sa­ni ollut ajoit­tain täy­sin var­ma sii­tä, että kun tuli­sin takai­sin, sinut oli­si vie­ty pois, eikä minul­le ker­rot­tai­si mihin, etten enää aiheut­tai­si sinul­le lisää oirei­ta ja pahen­tai­si jo ole­mas­sa olevia.

Han­kit­tua­ni tie­toa opin, että kon­ver­sio-oirei­ta ovat tasa­pai­no­häi­riöt, lihas­ten heik­kous ja jopa hal­vaan­tu­mi­nen. Niil­le on tyy­pil­lis­tä se, että kos­ke­tus­tun­non mene­tyk­sen alue ei vas­taa ana­to­mis­ta her­mo­tus­ta. Taus­tal­la voi olla trau­maat­ti­nen tapah­tu­ma tai lap­suu­den­ai­kai­set trau­maat­ti­set koke­muk­set, täl­löin oire ilme­nee elä­män­ti­lan­tees­sa, joka taval­la tai toi­sel­la muis­tut­taa tie­toi­suu­des­ta tor­jut­tua ja työs­tä­mä­tön­tä trau­maat­tis­ta tapah­tu­maa. Kes­kei­se­nä syy­nä kon­ver­sio-oireil­le pide­tään ajan­koh­tais­ta psyyk­kis­tä ris­ti­rii­taa. Tämän luet­tua­ni ymmär­sin, että juu­ri täl­tä oiree­si saat­toi­vat näyt­tää, jos unoh­de­taan se, että pää­hä­si oli koh­dis­tu­nut isku ja se, ettei­vät van­hem­pa­si voi­neet ottaa mitään kan­taa näi­hin epäi­lyi­hin, kos­ka nii­tä ei heil­le mai­nit­tu sanal­la­kaan. Jos tie­täi­sin lap­se­ni tar­vit­se­van psy­kiat­ris­ta apua, niin todel­la­kin sitä hänel­le haki­sin, mut­ta sitä en hyväk­sy, että näin kui­ta­taan oireet, joil­le ei muu­ta seli­tys­tä keksitä.

Kos­ka avio­mie­he­ni oli saa­nut edel­li­se­nä päi­vä­nä kuul­la kun­nian­sa sii­tä, ettei ollut tul­lut pai­kal­le heti, kun oli­sin hän­tä tuek­se­ni tar­vin­nut, saa­pui hän nyt heti aamu­tui­maan huo­nee­see­si pitä­mään minul­le myk­kä­kou­lua. Las­ten psy­kiat­rian eri­kois­lää­kä­ril­le hän sen­tään yhdes­sä kans­sa­ni ker­toi luon­tees­ta­si, kou­lun­käyn­nis­tä­si, kave­ri­suh­teis­ta­si, har­ras­tuk­sis­ta­si ja per­hees­täm­me. Tun­tui hyväl­tä, kun luo­nam­me oli vih­doin­kin joku, jota kiin­nos­ti mei­dän näke­myk­sem­me ja saa­toim­me puhua sii­tä, mil­lai­nen sinä oikeas­ti olet. Psy­kiat­ri tote­si sinun ole­van kuu­le­man­sa perus­teel­la ennen tapah­tu­maa lii­kun­nal­li­nen ja moni­puo­li­ses­ti har­ras­ta­va poi­ka, jol­la on pal­jon kave­rei­ta ja jon­ka kou­lun­käyn­ti sujuu hyvin. “Itse pys­tyy ker­to­maan hyvin tapa­tur­mas­ta sekä sen jäl­kei­sis­tä oireis­tois­ta. Itse nos­taa oireis­tos­ta esil­le pään­sä­ryn, ajoit­tai­sen seka­van olon, nis­ka­ki­vut sekä het­ket, jol­loin hänes­tä tun­tuu oudol­ta pääs­sä ja kävel­les­sä on epä­var­ma olo. Ker­too, että tähän ei lii­ty pelon tun­tei­ta. Kiel­tää näke­vän­sä pai­na­jai­sia tai että hänen mie­leen­sä tuli­si päi­väl­lä mie­li­ku­via tapa­tur­mas­ta niin, että sii­hen liit­tyi­si ahdis­tus­ta tai pelon tun­tei­ta. Kak­si päi­vää sit­ten ollees­ta levot­to­muus-aggres­sii­vi­suusoi­reis­tois­ta kes­kus­tel­taes­sa poh­tii, että hän ei muis­ta tar­kal­leen, mitä tuol­loin on tapah­tu­nut ja on vähän häm­mäs­ty­nyt sii­tä, mitä hän on teh­nyt ja sano­nut. Van­hem­mat poh­ti­vat, että edel­leen­kin on jon­kin­lai­sia blac­kout -tilan­tei­ta, jol­loin poi­ka jää miet­ti­mään jotain sanaa, mut­ta tähän ei lii­ty ahdis­tus­ta. Lisäk­si, kun hänel­le ase­te­taan tun­nis­tus­ta vaa­ti­vaa teke­mis­tä tai kun hänel­tä kysy­tään jotain asi­aa, jou­tuu hän het­kit­täin pon­nis­te­le­maan ja tuol­loin toi­min­ta ja eten­kin sanan hake­mi­nen on jon­kin ver­ran hitaam­paa. Tapaa­mi­sel­la ei syn­ny eri­tyi­sen suur­ta huol­ta psyyk­ki­ses­tä tilan­tees­ta. Selit­tä­vi­nä teki­jöi­nä voi toki olla psyyk­kis­tä kuor­mit­tu­nei­suut­ta tapa­tur­maan ja sii­hen liit­ty­vään sai­raa­la­hoi­toon liittyen.” 

Seu­raa­vak­si huo­nee­see­si tuli fysio­te­ra­peut­ti anta­maan oman lausun­non­sa sitä kai­van­neel­le neu­ro­ki­rur­gil­le. “Pal­lon kans­sa toi­mi­mi­nen on mie­luis­ta oman lii­kun­ta­har­ras­tuk­sen myö­tä. Pys­tyy yllät­tä­vän näp­pä­räs­ti pot­ki­maan pal­loa molem­mil­la jaloil­la ja otta­maan pal­lon jalan pääl­le ja sii­tä pot­kai­se­maan isäl­le. Käsil­lä pom­po­tel­les­sa lähel­lä var­ta­loa pal­lon käsit­te­ly on näp­pä­rää. Pään pääl­tä pal­loa heit­täes­sä tasa­pai­no hor­juu ja pain­opis­te siir­tyy vasem­mal­le jalal­le ja asen­to kal­lis­tuu myös täl­löin vasem­mal­le. Pulk­ka­ta­pa­tur­man seu­rauk­se­na kar­kea­mo­to­rii­kan pul­mat. Lihas­voi­mat alen­tu­neet kaut­taal­taan raa­jois­sa ja var­ta­lol­la siten, että oikeal­la puo­lel­la lihas­voi­mat vasen­ta hei­kom­mat. Tasa­pai­no sei­so­ma-asen­nos­sa hei­ken­ty­nyt ja liik­ku­mi­nen tämän vuok­si haas­teel­lis­ta. Hie­no­mo­to­ri­set tai­dot hyvät. Väsyy taval­lis­ta her­kem­min liik­ku­mi­sen ja pon­nis­te­lun yhtey­des­sä. Lii­kun­nal­li­ses­ti aktii­vi­nen poi­ka. Har­ras­taa mm. jää­kiek­koa, jal­ka­pal­loa ja pin­gis­tä. On lii­kun­nal­li­ses­ti erit­täin tai­ta­va poi­ka van­hem­pien ja opet­ta­jan ker­to­ma­na. Itse kuvaa liik­ku­mi­sen ole­van nyt ras­kaam­paa ja han­ka­lam­paa. Jalat tun­tu­vat seis­tes­sä ja kävel­les­sä pai­na­vil­ta. Tava­tes­sa asial­li­nen ja tilan­tees­sa muka­na ole­va poi­ka. Vas­tai­lee kysy­myk­siin muka­vas­ti, puhe ehkä hie­man hidas­ta. Istu­ma­ta­sa­pai­no hyvä, seis­tes­sä mei­naa hor­jua kal­lis­tuen vasem­mal­le, pys­tyy hyvin kor­jaa­maan asen­toa. Kävel­les­sä jalat laa­haa­vat lähel­lä lat­ti­aa ja var­sin­kin oikea jal­ka väsyy her­kem­min käve­lyn aika­na. Pys­tyy käve­le­mään muu­ta­mia por­tai­ta ylös ja alas tasa­tah­tiin kai­tees­ta kiin­ni pitäen. Arvioi por­tai­den käve­lyn ras­kaak­si ja jal­ko­ja on ras­kas nos­taa por­taal­ta toi­sel­le. Oikean ylä­raa­jan ja ala­raa­jan lihak­set vasem­paan puo­leen ver­rat­tu­na hei­kom­mat. Käsien lii­kut­te­lu vaa­ka­ta­soa ylem­mäs tun­tuu ras­kaal­ta ja oikea käsi hie­man vapi­see ylä­raa­jo­ja nos­taes­sa koh­ti kattoa.”

Neu­ro­ki­rur­gin pää­tä ei kui­ten­kaan kukaan, ei van­hem­mat, psy­kiat­ri tai fysio­te­ra­peut­ti onnis­tu­nut kääntämään.