fbpx

Yli­opis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta kotiu­tues­sa oli sanot­tu, että mikä­li oiree­si jat­ku­vat, voi­tai­siin har­ki­ta uut­ta aivo­säh­kö­käy­rää, täl­lä ker­taa pit­kä­ai­kais­re­kis­te­röin­nil­lä. Ker­roin kes­kus­sai­raa­lan lää­kä­ril­le toi­vo­va­ni, että tämä teh­täi­siin nyt tääl­lä olles­sam­me. Kes­kus­sai­raa­lan lää­kä­ri kon­sul­toi asias­ta sinua hoi­ta­nut­ta yli­opis­tol­li­sen sai­raa­lan neurokirurgia.

Hänen lisäk­seen kom­ment­te­ja kes­kus­sai­raa­laan oli anta­nut myös sinua hoi­ta­nut las­ten­neu­ro­lo­gi “Oireet eivät sel­keäs­ti sovi post-trau­maat­ti­seen oirei­luun, pal­jon epä­joh­don­mu­kai­sia piir­tei­tä mm. amne­sia epä­joh­don­mu­kai­nen muis­ta­nut osas­tol­la ole­vat tapah­tu­mat ja tilan­tee­seen liit­ty­vät tapah­tu­mat, mut­ta ei muis­ta­nut esim. sisa­rus­ten nimiä tai lem­pi­jää­kiek­ko­jouk­ku­een nimeä. Pys­tyi pujot­ta­maan näp­pä­räs­ti hama-hel­miä, mut­ta osoi­tus­ko­keit­ten tms. hie­no­mo­to­rii­kan tut­ki­mus­ten suo­rit­ta­mi­nen oli vai­ke­aa. Sai­raa­las­sa oloai­koi­na oire­ku­vas­sa neu­ro­ki­rur­gin kuvaa­ma­na koko­nais­liik­ku­mi­sen epä­var­muut­ta, yleen­sä hui­maus­ta, ollut myös huo­mat­ta­vaa ajoit­tais­ta psy­ko­mo­to­ris­ta levot­to­muut­ta, lisäk­si jon­kin­nä­köi­nen har­ha-ais­ti­mus­ko­ke­mus per­heen koi­ran läsnäolosta.”

 

En vain vie­lä tien­nyt, ettei noi­ta hei­dän lausun­to­jaan sai­si kumot­tua kos­kaan kukaan eikä mikään.

 

Diag­noo­sik­si oli lai­tet­tu muu reak­tio vai­ke­aan stres­siin (seka­vuu­den koke­mus, outou­den koke­mus, näkö­ais­ti­ko­ke­muk­sen vää­ris­ty­mi­nen), tar­kem­min mää­rit­te­le­mä­tön trau­maat­ti­nen aivo­vam­ma ja mää­rit­te­le­mä­tön post-trau­maat­ti­nen hal­vausoi­reyh­ty­mä ja moni­muo­toi­nen neu­ro­lo­gi­nen oireis­to. Edel­leen­kään näis­tä ei puhut­tu sanal­la­kaan, vaan luin tämän kai­ken viik­ko­ja myö­hem­min tilaa­mis­ta­ni poti­las­asia­kir­jois­ta­si. “Ei muis­ta­nut esim. sisa­rus­ten nimiä tai lem­pi­jää­kiek­ko­jouk­ku­een nimeä” - tar­koi­tuk­sen­ha­kui­nen nos­to … kuvit­te­len­ko vain … sil­lä kuten blo­gin ensim­mäi­ses­sä osas­sa ker­roin, et myös­kään osan­nut nime­tä näke­miä­si esi­nei­tä, kuvia, vaat­tei­ta tai ruokia.

Joka tapauk­ses­sa pit­kä­ai­kais­re­kis­te­röin­ti toteu­tet­tiin ja niin pääs­sä­si oli kah­den vuo­ro­kau­den ajan pal­jon piu­ho­ja. Rekis­te­röin­nin tulos oli nor­maa­li. Niin­pä meil­le suo­si­tel­tiin kotiu­tu­mi­sen jäl­keen käyn­te­jä kes­kus­sai­raa­la­kau­pun­gis­sa las­tenp­sy­kiat­ril­la. Tie­sin käyn­tien ole­van täy­sin tur­hia, mut­ta pää­tin toteut­taa ne saa­dak­se­ni psy­kiat­ril­ta lausun­non vas­tik­keek­si yli­opis­tol­li­sen sai­raa­lan lää­kä­ri­kak­si­kon lausun­noil­le. En vain vie­lä tien­nyt, ettei noi­ta hei­dän lausun­to­ja sai­si kumot­tua kos­kaan kukaan eikä mikään.

Kol­men käyn­ti­ker­ran jäl­keen las­tenp­sy­kiat­rian polikli­nii­kan lop­pu­lausun­to oli seu­raa­va: “Kuvau­tuu pojak­si, jon­ka perus­tur­val­li­suus on ole­mas­sa ja hän on posi­tii­vi­ses­ti asioi­hin suh­tau­tu­va ja uskoo sii­hen, että asiois­ta sel­vi­tään, myös han­ka­lis­ta. Kes­kus­te­lee avoi­mes­ti. Näyt­täy­tyy levol­li­se­na. Käyn­neil­lä vah­vis­tet­tiin tur­van ja tuen koke­mus­ta, mitä oli äidil­tä ja isäl­tä saa­nut. Itsel­lään ei käyn­tien lop­pu­mis­vai­hees­sa ollut huo­le­nai­hei­ta eikä oirei­ta. Ker­too nuk­ku­van­sa hyvin, ei heräi­lyä öisin. Kou­lu sujuu hyvin, osal­lis­tuu kaik­keen muu­hun pait­si lii­kun­taan. Kave­rei­den kans­sa sujuu hyvin. Jal­ka­pal­lo­har­joi­tuk­sis­sa käy­nyt, menos­sa peliin mukaan. Oire­ku­vas­sa on ollut vam­man­jäl­keis­tä post-trau­maat­tis­ta oirei­lua, joka ei kui­ten­kaan näyt­tä­nyt jää­vän pysy­väk­si eikä var­si­nais­ta post-trau­maat­tis­ta stres­si­reak­tio­ta ollut toden­net­ta­vis­sa. Huo­le­nai­hei­ta las­tenp­sy­kiat­ri­ses­ti ei ollut todettavissa.”

Mut­ta nyt palaan tari­nas­sa­si vii­kon mit­tai­seen oles­ke­luum­me kes­kus­sai­raa­las­sa. Nel­jän­te­nä aamu­na huo­nee­see­si tuli sai­raa­lan fysio­te­ra­peut­ti. Hän ker­toi saa­neen­sa puhe­lun koti­kau­pun­gis­tam­me fysio­te­ra­peu­til­ta, jon­ka luo­na olit kak­si ker­taa käy­nyt. Luok­se­si tul­lut fysio­te­ra­peut­ti ker­toi tämän tutun kol­le­gan­sa ole­van sinus­ta huo­lis­saan. Sovim­me, että menet seu­raa­va­na päi­vä­nä kes­kus­sai­raa­lan fysio­te­ra­peu­tin luok­se. Hän tote­si sinun ole­van hyvän­tuu­li­nen, paik­kaan ja aikaan orien­toi­tu­nut, ade­kvaa­tis­ti kysy­myk­siin vas­tai­le­va, har­ras­tuk­sis­ta ja lem­pi­kou­luai­neis­ta ker­toi­le­va nuori.

Hie­man tasa­pai­no­vai­keut­ta näh­tä­vis­sä tasa­pai­non hal­lin­nan muo­dos­sa. Las­ten ber­gin tasa­pai­no­tes­tis­sä hyvät pis­teet (55/60), vaik­ka­kin tasa­pai­no­liik­keis­sä koros­tuu pie­ni epä­var­muus. Vii­va­kä­ve­ly ja tan­dem­sei­son­ta onnis­tu­vat nyt. Por­tais­sa vie­lä kul­kee tasa-aske­lin kai­tees­ta tukien. Rom­ber­gin tes­tis­sä asen­to her­käs­ti läh­tee kaa­ta­maan vasem­mal­le. Lihas­voi­mat ovat oikeal­la hei­kom­mat vasem­paan ver­rat­tu­na. Puris­tus­voi­ma oikeal­la 22 kg ja vasem­mal­la 16 kg. Ylä­raa­jo­jen kar­kea- ja hie­no­mo­to­riik­kaa mit­taa­vas­sa Bok and block -tes­tis­sä siir­tää oikeal­la kädel­lä 38 palik­kaa 60:ssa sekun­nis­sa, vasem­mal­la kädel­lä vas­taa­va tulos 65 palik­kaa. Ylä- ja ala­raa­jo­jen tun­to­vas­teet ovat hie­man epä­var­mat. Pin­ta­tun­not ala­raa­jois­sa epä­var­mat, vält­tä­mät­tä ei ero­ta kum­mas­ta ala­raa­jas­ta on kyse tai mis­sä tun­to­är­sy­ke on. Myös asen­to­tun­nos­sa on poik­kea­vuut­ta eikä hah­mo­ta kaik­kia asentoja.”

Sovim­me, että käyn­ti­si tutun fysio­te­ra­peu­tin vas­taa­no­tol­la koti­kau­pun­gis­sam­me jat­ku­vat kotiutuessasi.

Las­kiais­tiis­tais­ta oli kulu­nut tasan kuu­kausi, kun herä­sit aamul­la sai­raa­las­sa ja sanoit, ettei sinul­la ole ollut viik­koi­hin niin hyvä olo kuin nyt on. “Edel­leen sel­keäs­ti oikea puo­li on hei­kom­pi, mut­ta käve­ly ei niin sil­miin­pis­tä­vän poik­kea­vaa kuin tulo­vai­hees­sa.” Näin oli kir­jan­nut kes­kus­sai­raa­lan lää­kä­ri kotiut­taes­saan sinut.

Pian kotiu­tu­mi­sen jäl­keen kävit ker­ran tämän tutun fysio­te­ra­peu­tin vas­taa­no­tol­la. Tuol­loin todet­tiin, ettei jat­ko­käyn­neil­le ole tar­vet­ta, kos­ka tila­si oli kor­jau­tu­nut fyy­si­ses­ti täy­sin ennalleen.

Kah­den vii­kon kulut­tua kotiu­tu­mi­ses­ta­si oli kont­rol­li­käyn­ti kes­kus­sai­raa­las­sa ennes­tään tutun las­ten­neu­ro­lo­gin vas­taa­no­tol­la. Tut­ki­mus­ten jäl­keen hän tote­si sekä neu­rop­sy­ko­lo­gi­sen että neu­ro­lo­gi­sen sta­tuk­sen ole­van nor­maa­lin. Hän sanoi sinul­la olleen oireis­ton kuvau­tu­van lie­vä­nä akso­naa­li­se­na vau­rio­na, joka ei ole näky­nyt kuvantamistutkimuksissa.

Tapan­sa mukai­ses­ti tämä aitoa, käsil­lä ole­vaan het­keen pysäh­ty­nyt­tä läs­nä­oloa luo­va lää­kä­ri jak­soi ymmär­tä­vän ystä­väl­li­ses­ti selit­tää, kuin­ka pul­kan iskey­tyes­sä pää­hä­si on mitä luul­ta­vim­min syn­ty­nyt dif­fuusi akso­ni­vau­rio, toi­sin sanoen haja­nai­nen vies­ti­joh­to­jen vau­rio. Tätä hän havain­nol­lis­ti ver­tauk­sel­la pom­mi­tet­tuun kau­pun­kiin, jon­ka infra­struk­tuu­ri on tuhou­tu­nut. Hän ker­toi, että kun aivo­ku­dos vau­rioi­tuu ulkoi­sen voi­man aiheut­ta­ma­na, syn­tyy ennus­tet­ta­via neu­ro­pa­to­lo­gi­sia muu­tok­sia ja näi­hin muu­tok­siin liit­tyy vai­keus­as­teel­taan vaih­te­le­va komplek­si­nen oire­ku­va. Hän tote­si sinun ole­van hyvin onne­kas, sil­lä aivo­vam­man jäl­ki­ti­lan oire­ku­va oli­si voi­nut jää­dä pysyväksi.

Muu­ta­man vuo­den kulut­tua pereh­dyt­tyä­ni asi­aan tar­kem­min ymmär­sin hänen käyt­tä­män ver­tauk­sen ole­van hyvin osu­va. Kysees­sä on her­mo­so­lun vie­jä­haa­rak­keen vau­rio. Vau­riot sijait­se­vat aivo­run­gos­sa, eri­tyi­ses­ti kes­kiai­vo­jen alu­eel­la lim­bi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä, joka osal­lis­tuu muun muas­sa tah­dos­ta riip­pu­mat­to­mien toi­min­to­jen, moti­vaa­tion ja mie­lia­lo­jen sää­te­lyyn. Kos­ka aivo­ver­kos­tos­sa ratayh­tey­det aivo­run­gos­ta aivo­kuo­rel­le ovat vau­rioi­tu­neet, ilme­ne­vät oireet vireys­ti­lan sää­te­lys­sä. Oireet näky­vät vireys­ti­lan vaih­te­lui­na, väsy­vyy­te­nä ja kuor­mit­tu­vuu­te­na. Mui­ta oirei­ta ovat muis­ti­toi­min­to­jen häi­riöt, toi­min­nan ja ajat­te­lun hitaus, käyt­täy­ty­mi­sen ja tun­ne-elä­män sää­te­lyn muu­tok­set sekä luon­teen muu­tok­set ja ajat­te­lun konkreettisuus.

Nämä vau­riot, jot­ka aiheu­tu­vat lim­bi­sen jär­jes­tel­män muut­tu­nees­ta yhtey­des­tä otsa­loh­koon, eivät vält­tä­mät­tä näy aivo­ku­vis­sa. Pai­kal­li­siin aivo­ku­dos­vau­rioi­hin voi myös liit­tyä hal­vauk­sia, lie­vis­tä hemi­pa­ree­seis­ta tet­ra­pa­ree­sei­hin, näkö­kent­tä­puu­tok­sia, afaa­si­aa, hah­mo­tus­häi­riöi­tä, tasa­pai­no- ja koor­di­naa­tio-ongel­mia, atak­si­aa, dysar­ti­aa, nie­le­mis­vai­keuk­sia ja kom­mu­ni­kaa­tion muu­tok­sia. Tyy­pil­lis­tä on myös oirei­den tie­dos­ta­mat­to­muus. Vali­tet­ta­vas­ti aivo­vam­man neu­rop­sy­kiat­ri­set oireet tul­ki­taan hel­pos­ti psy­kiat­ri­sik­si oireik­si, kuten trau­ma­pe­räi­sek­si stres­si­reak­tiok­si. Juu­ri näin ja vie­lä­kin pahem­min tulee kui­ten­kin puo­len­tois­ta vuo­den pääs­tä jäl­leen käy­mään, kun tais­te­lun toi­nen osa yli­opis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa alkaa.